Ammattitutkinnon töiden ohella suorittanut Valtteri arvostaa urakoiden vaihtelevuutta ja hyvää työilmapiiriä

Valtteri Savolainen - uratarina

Kaksikymmentä vuotta kaivinkoneenkuljettajana toiminut Valtteri Savolainen on suorittanut maanrakennusalan ammattitutkinnon töiden ohella. Savolainen kertoo opintojen tekemisen työn lomassa olleen mielekäs ja nopea tapa saada tutkinto työn kautta kerrytetyn ammattitaidon rinnalle. Opintoihin kuului kirjallisia tehtäviä, esimerkkikohteen työvaiheiden kerrontaa sekä työskentelyä kohteessa.  Valtteri suoritti näytöt valvojan läsnäolleessa työmaalla. “Hän tuli tarkistamaan ja arvioimaan pysyykö kauha räpylässä”, Savolainen kertoo. Pysyihän se ja nyt tutkintotodistus löytyy takataskusta.

Millaista työskentely kaivinkoneella on ja mitä siihen tarvitaan?

Haastatteluhetkellä Valtteri työskentelee Lohjan lukion salaojaurakassa.  Nähtäessä kaivinkoneen kulkevan hitaasti työmaa-alueella, ei useinkaan tulla ajatelleeksi, mitä niin suurella “työkalulla” työskennellessä tulee ottaa huomioon. Kaivinkone on raskas laite ja työkohteesta riippuen työskentely tapahtuu ahtaissa paikoissa – yleensä kaivetun montun reunalla, missä helposti sortuva maa aiheuttaa lisähaastetta. Vaikka laitteet ovatkin kokoonsa nähden ketteriä, tulee tietää, kuinka kaivinkonetta ohjataan tilanteessa kuin tilanteessa. “Kuljettajalla pitää olla ymmärrys motoriikasta ja laaja näkökenttä, jottei vahinkoja pääse sattumaan”, Savolainen kertoo. “Esimerkiksi tässä kohteessa kaivinkoneenpuomin pää voi herkästi osua seinään, ja sen vuoksi työskennellessä katson toisella silmällä ylös ja toisella taas alas”, jatkaa hän humoristisena.

“Onhan niitä ”harmin paikkoja” vuosien varrella käynyt, mutta onneksi ei mitään hälyttävää. Kaikki me yritämme tehdä osuutemme mahdollisimman turvallisesti, ja jos yllätyksiä on käynyt, olemme ottaneet niistä oppia”, kertoo Savolainen.

Kaivamisen lisäksi Savolaisen työnkuvaan sisältyvät myös perushuoltotyöt. “Me kuljettajat teemme itse pitkälti pienemmät huoltotyöt kentällä. Laitteet saadaan nopeammin käyttökuntoon, kun itse tehdään perushuollot ja haetaan osat läheltä. TerraWisen huoltotiimin ei tarvitse pienen vian vuoksi tulla paikalle – näin säästämme kaikki aikaa sekä rahaa”, Savolainen kertoo. “Usein vikoja ei kuitenkaan laitteisiin tule. TerraWise on aina pitänyt huolen, että laitteet ovat uudet ja hyväkuntoiset, joten työt saadaan etenemään rivakasti”, hän jatkaa.

Urakoissa kaivinkoneenkuljettajan on tärkeätä osata pelata logistiikan kanssa. Etukäteen tulee miettiä, minne maamassa tai tavarat siirretään, jotta ison koneen kanssa ei olla kenenkään tiellä ja kulkuväylät pysyvät avoinna. Tiedonkulun kuorma-autokuskien kanssa tulee olla sujuvaa, jotta työmaan paletti pyörii ja urakka etenee suunnitellusti. On myös muistettava ottaa huomioon, että suunnitteluvaiheessa on harvoin tiedossa, mitä maan pintakerroksen alta löytyy. Tästä syystä tilanteet työmaalla saattavat elää. Tämä puolestaan vaatii tilaajan, työnjohdon ja työntekijän välistä mutkatonta tiedottamista, jotta pystytään pelaamaan niin sanotusti oikeilla korteilla. “Olen iloinen, että työnjohto luottaa ammattitaitoomme, ja urakoissa on selvät piirustukset. Näin voimme jatkaa sujuvaa työskentelyä ilman, että yllätysten takia työntahti hidastuisi”, Savolainen kertoo.

“Pelkällä kaivinkoneella ei tee mitään”

Kaivinkoneenkuljettajan oikeana kätenä toimii ammattipiireissä nimikkeellä tunnettu “perämies”. Kaikilla työmailla ei pystytä käyttämään mittauslaitteita tai vaihtoehtoisesti urakasta ei ole 3D-kuvia. Tämän vuoksi tarvitaan perämies tekemään mittaukset. “Puolet työstä tehdään montun pohjalla”, Savolainen sanoo. Usein näkyvyys kaivetun montun pohjalle on kaivinkoneesta käsin huono. Paikat ovat ahtaita ja maassa kulkee kaapeleita sekä vesijohtoja, tarkkuutta vaaditaan ja perämiehellä on täten suuri rooli urakoissa. “Perämies on toiset silmät ja välttämätön, kun toimitaan kunnallistekniikan parissa”, Savolainen vakavoituu. Valtteri on työskennellyt useamman vuoden yhdessä työtoverinsa Mikon kanssa, joka myös Lohjan urakassa toimii hänen oikeana kätenään.

Samalla työnantajalla kaksitoista vuotta työskennellyt Savolainen kertoo työn olevan motivoivaa haastavuuden, vaihtelevien urakoiden, uuden oppimisen ja kehittyvien laitetekniikoiden ansiosta. Naurahtaen hän toteaa: “Haastavinta vielä tänäkin päivänä mahtaa olla tuo aamuherääminen”. Valtteri kertoo työilmapiirin olevan hyvä ja talosta löytyvän mukavia työkavereita sekä ydinporukka, jonka kanssa urakoita yleensä hoidetaan. Työtavat ovat muovautuneet tutuiksi, joten peliliikkeet ovat selvät ja ilman keskusteluakin on selvää, mitä seuraavassa työvaiheessa tulee tehdä.  Savolainen arvostaa lisäksi myös yksikönjohtajan pitkäaikaista alan kokemusta ja ammattitaitoa. ”Jos kentällä tarvitaan apua, sitä konkreettisesti saadaan – jopa ylimmältä johdolta. Vastauksia kuten ”katsokaa kuvista” ei tule, vaan työnjohto hyppää itse kaivinkoneen puikkoihin ja näyttää kuinka tilanne selvitetään”, Savolainen päättää.

Kaksikymmentä vuotta kaivinkoneenkuljettajana toiminut Valtteri Savolainen on suorittanut maanrakennusalan ammattitutkinnon töiden ohella. Savolainen kertoo opintojen tekemisen työn lomassa olleen mielekäs ja nopea tapa saada tutkinto työn kautta kerrytetyn ammattitaidon rinnalle. Opintoihin kuului kirjallisia tehtäviä, esimerkkikohteen työvaiheiden kerrontaa sekä työskentelyä kohteessa. Valtteri suoritti näytöt valvojan läsnäolleessa työmaalla. “Hän tuli tarkistamaan ja arvioimaan pysyykö kauha räpylässä”, Savolainen kertoo. Pysyihän se ja nyt tutkintotodistus löytyy takataskusta.

Millaista työskentely kaivinkoneella on ja mitä siihen tarvitaan?

Haastatteluhetkellä Valtteri työskentelee Lohjan lukion salaojaurakassa. Nähtäessä kaivinkoneen kulkevan hitaasti työmaa-alueella, ei useinkaan tulla ajatelleeksi, mitä niin suurella “työkalulla” työskennellessä tulee ottaa huomioon. Kaivinkone on raskas laite ja työkohteesta riippuen työskentely tapahtuu ahtaissa paikoissa – yleensä kaivetun montun reunalla, missä helposti sortuva maa aiheuttaa lisähaastetta. Vaikka laitteet ovatkin kokoonsa nähden ketteriä, tulee tietää, kuinka kaivinkonetta ohjataan tilanteessa kuin tilanteessa. “Kuljettajalla pitää olla ymmärrys motoriikasta ja laaja näkökenttä, jottei vahinkoja pääse sattumaan”, Savolainen kertoo. “Esimerkiksi tässä kohteessa kaivinkoneenpuomin pää voi herkästi osua seinään, ja sen vuoksi työskennellessä katson toisella silmällä ylös ja toisella taas alas”, jatkaa hän humoristisena.

“Onhan niitä ”harmin paikkoja” vuosien varrella käynyt, mutta onneksi ei mitään hälyttävää. Kaikki me yritämme tehdä osuutemme mahdollisimman turvallisesti, ja jos yllätyksiä on käynyt, olemme ottaneet niistä oppia”, kertoo Savolainen.

Kaivamisen lisäksi Savolaisen työnkuvaan sisältyvät myös perushuoltotyöt. “Me kuljettajat teemme itse pitkälti pienemmät huoltotyöt kentällä. Laitteet saadaan nopeammin käyttökuntoon, kun itse tehdään perushuollot ja haetaan osat läheltä. TerraWisen huoltotiimin ei tarvitse pienen vian vuoksi tulla paikalle – näin säästämme kaikki aikaa sekä rahaa”, Savolainen kertoo. “Usein vikoja ei kuitenkaan laitteisiin tule. TerraWise on aina pitänyt huolen, että laitteet ovat uudet ja hyväkuntoiset, joten työt saadaan etenemään rivakasti”, hän jatkaa.

Urakoissa kaivinkoneenkuljettajan on tärkeätä osata pelata logistiikan kanssa. Etukäteen tulee miettiä, minne maamassa tai tavarat siirretään, jotta ison koneen kanssa ei olla kenenkään tiellä ja kulkuväylät pysyvät avoinna. Tiedonkulun kuorma-autokuskien kanssa tulee olla sujuvaa, jotta työmaan paletti pyörii ja urakka etenee suunnitellusti. On myös muistettava ottaa huomioon, että suunnitteluvaiheessa on harvoin tiedossa, mitä maan pintakerroksen alta löytyy. Tästä syystä tilanteet työmaalla saattavat elää. Tämä puolestaan vaatii tilaajan, työnjohdon ja työntekijän välistä mutkatonta tiedottamista, jotta pystytään pelaamaan niin sanotusti oikeilla korteilla. “Olen iloinen, että työnjohto luottaa ammattitaitoomme, ja urakoissa on selvät piirustukset. Näin voimme jatkaa sujuvaa työskentelyä ilman, että yllätysten takia työntahti hidastuisi”, Savolainen kertoo.

“Pelkällä kaivinkoneella ei tee mitään”

Kaivinkoneenkuljettajan oikeana kätenä toimii ammattipiireissä nimikkeellä tunnettu “perämies”. Kaikilla työmailla ei pystytä käyttämään mittauslaitteita tai vaihtoehtoisesti urakasta ei ole 3D-kuvia. Tämän vuoksi tarvitaan perämies tekemään mittaukset. “Puolet työstä tehdään montun pohjalla”, Savolainen sanoo. Usein näkyvyys kaivetun montun pohjalle on kaivinkoneesta käsin huono. Paikat ovat ahtaita ja maassa kulkee kaapeleita sekä vesijohtoja, tarkkuutta vaaditaan ja perämiehellä on täten suuri rooli urakoissa. “Perämies on toiset silmät ja välttämätön, kun toimitaan kunnallistekniikan parissa”, Savolainen vakavoituu. Valtteri on työskennellyt useamman vuoden yhdessä työtoverinsa Mikon kanssa, joka myös Lohjan urakassa toimii hänen oikeana kätenään.

Samalla työnantajalla kaksitoista vuotta työskennellyt Savolainen kertoo työn olevan motivoivaa haastavuuden, vaihtelevien urakoiden, uuden oppimisen ja kehittyvien laitetekniikoiden ansiosta. Naurahtaen hän toteaa: “Haastavinta vielä tänäkin päivänä mahtaa olla tuo aamuherääminen”. Valtteri kertoo työilmapiirin olevan hyvä ja talosta löytyvän mukavia työkavereita sekä ydinporukka, jonka kanssa urakoita yleensä hoidetaan. Työtavat ovat muovautuneet tutuiksi, joten peliliikkeet ovat selvät ja ilman keskusteluakin on selvää, mitä seuraavassa työvaiheessa tulee tehdä. Savolainen arvostaa lisäksi myös yksikönjohtajan pitkäaikaista alan kokemusta ja ammattitaitoa. ”Jos kentällä tarvitaan apua, sitä konkreettisesti saadaan – jopa ylimmältä johdolta. Vastauksia kuten ”katsokaa kuvista” ei tule, vaan työnjohto hyppää itse kaivinkoneen puikkoihin ja näyttää kuinka tilanne selvitetään”, Savolainen päättää.

MUITA URATARINOITA

2020-11-23T11:32:16+02:00